Näkymätön työ, kuka sen mahdollistaa?

Posted on Posted in Yleinen

Olen ollut liki koko urani keittiön uumenissa ensin tekemässä ruokaa ja sen jälkeen mahdollistamassa toisille olosuhteet tehdä ruokaa. Tällä matkalla olen saanut tavata ja ystävystyä upeiden ihmisten kanssa. Kuten mitkä tahansa pitkät ihmissuhteet, eivät työsuhteetkaan ole aina helppoja, sitä opintäyteisempiä kylläkin. Mitä jos työpaikalta viedään henkilökunta pois jättäen jäljelle ainoastaan seinät? Tätä lausetta olen monesti käyttänyt sellaisissa keskusteluissa, joissa meinataan unohtaa johtaa ihmisiä. Toistuvasti olen kehottanut ulkoistamaan Excel -johtamisen kauas ulkomaille, missä matriisiosaajia saa lukemattoman määrän yhden suomalaisen työtunnin hinnalla.

Mitä on nykypäivänä työntekijöiden sitouttaminen yrityksiin? Jos yksi suurimmista syistä vaihtaa työpaikkaa on lähiesimies, voidaan helposti pohtia, mitä oikeaoppisella johtamisella voidaan saavuttaa. Suuremmissa kaupungeissa sitoutuneisuus ei varmasti ole samaa luokkaa kuin ns. maaseudulla. Tämän arvion perustan valinnanvapauteen, tai sen puutteeseen. Esimerkiksi ravintola-alalla kokin työssä isojen kaupunkien keskustassa on ”työntekijän markkinat”, kun taas  pienemmillä paikkakunnilla voi työntekijä olla useamman vuoden ns. jonossa odottamassa kokoaikaisen työntekijän tunteja. Kummassakin on kuitenkin paljon samaa, sillä kovien alansa ammattilaisten kysyntä on varmaa. Yrityksille huomattava markkina-arvo on osaava, jopa henkilöityvä palvelu. Olet varmasti joskus mennyt hyvän kokemuksen perässä uudestaan ja toivonut juuri jonkun tietyn henkilön olevan palvelemassa sinua uudestaan.

Kuinka työntekijät sitoutuvat nykyisin työnantajiin? Näytteleekö tässä suurinta osaa raha? Ovatko jatkuvuus ja ne pienet asiat suuremmassa merkityksessä? Yritysten näkökulmasta jokainen työntekijä on tärkeä hankinta kohti vision ja strategian toteuttamista. Rekrytointi ja perehdyttäminen ovat poikkeuksetta kallista sekä sitovaa. Näin ollen pitkät työsuhteet ovat jokaisen yrittäjän mieleen. Kasvukeskuksissa mahdollisuus vaihtaa työtä rikkoo monesti kaikki sitoutumisen säännöt. Kovia tekijöitä jopa ”ostetaan” rahalla toiseen yritykseen. Itse kuitenkin näkisin tämän olevan viimeisimpiä keinoja toteuttaa pitkäjänteistä henkilöstöpolitiikkaa, asiallista korvausta tekijöille unohtamatta.

Oletko tehnyt näkymätöntä työtä saamatta siitä suoranaista palkkaa, saati kiitosta? Missä nykyisin menee oppimisen ja kokemuksen kartuttamisen piikkiin, ja mikä on ilmaisen työn tekemistä jonkun toisen unelmien eteen? Maailma muuttuu ja samoin työajan mittaaminen, kun monissa ammateissa on jo siirrytty toiminaan työaikaa itse mittaamalla. On kuitenkin hyvä muistaa, että ilman kovaa työntekoa unelmien eteen, ei poikkeuksetta voi mitään saavuttaa. Yrittäjät lienevät tässäkin asiassa raskassarjalaisia, useasti ensin varmistetaan toisen palkanmaksu ja sitten vasta lasketaan omia tunteja. Voiko näkymätön työ olla osa työhyvinvoinnin mittarointia tulevaisuudessa, sekä työntekijöillä että yrittäjillä?

Oletko ylpeä omasta työstäsi tai työnantajastasi? Kuinka paljon teet näkymätöntä työtä? Mitä voimme tehdä toisin, jotta saamme kaikki kokea merkityksellisyyden tekemisessämme? Jos haet keinoja arjen ratkaisuihin, käy kurkkaamassa Valmentures.fi-sivulla, kuinka voisimme olla osa sitä.

Toni Juvonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *