Itsensä johtamisen työkaluja

Ennen kuin voit johtaa muita sinun on osattava johtaa itseäsi. Olen halunnut tulla paremmaksi itseni johtamisessa ja olen siksi tutustunut aiheeseen varsin paljon. Esittelen lyhyesti pari työkalua, joita olen hyödyntänyt itse, ja joista on ollut apua myös monelle valmennettavalle.

Sinisen meren strategian nelikenttä on peräisin Kimin ja Mauborgnen (2005, 2015) jo klassikoksi muodostuneesta kirjasta. Kirja tarjoaa hyvän kattauksen työkaluja oman yrityksen nykyisen liiketoiminnan analysointiin ja kilpailijoista erottautumiseen. Osa kirjan työkaluista soveltuu hyvin myös itsensä johtamisen kehittämiseen.

Tässä esitellään sinisen meren strategian nelikenttä (Kuva 1). Kun se täytetään rehellisesti ja jaetaan lähtötilanne avoimesti valmennettavien kesken, saadaan kokonaiskuva olemassa olevista muutostarpeista.

Kuva 1. Minun vuoden 2017 tavoitteeni näyttää tältä.

Tämä on minun viimeisen parin vuoden sisällä tekemistäni versioista kuudes. En ollut aiempiin tyytyväinen, mutta tämä alkaa olla aito ja rehellinen. En ole ottanut tarkasteluun mukaan perhettä, sillä näiden muutosten tuloksena aika perheen kanssa lisääntyy ja parempi läsnäolo vapaa-ajalla paranee. Parempi läsnäolo ja energia lisäävät laatua myös työhön.

Aputyökaluna voi käyttää kuvan 2 mallia, jonka avulla tehdään näkyväksi olemassa olevien tehtävien tärkeysjärjestys. Samalla löytyy helposti alku, josta muutostyö itsensä johtamisessa voidaan aloittaa.

Kuva 2. Tärkeiden ja ei tärkeiden tehtävien seulonta

Kun työntekijä ja esimies (tai kollegat keskenään) täyttävät kumpikin nämä ja vertailevat näkemyksiä, niin on luotu hyvä pohja työtehtävässä kehittymiselle. Tällaiset työkalut toimivat silloin, kun työpaikan kulttuuriin kuuluu avoimuus sekä luottamus. Näin ei jokaisessa työpaikassa valitettavasti ole. Tarvitaan valmennusta sekä esimiehille että johdettaville.

Onko itsensä johtaminen sinulle tärkeä asia? Tarvitsetko siinä kehittymiseen valmennusta?

Valmentures – valmennuksissa etsitään ja löydetään uusia asioita – pieniä ja suuria. Samalla syntyy parempaa johtajuutta. Sinä asetat tavoitteita ja me autamme matkalla.

Lähde matkaan kanssamme.

Pasi Juvonen

Irti ryhtymisrajoitteista

Yläpuolella on sanapilvi tämän artikkelin sanoista. Omia sanapilviä voit tehdä osoitteessa http://www.wordle.net/

Olen mukavuudenhaluinen ihminen. Useimmat meistä ovat, vaikka joku saattaa muuta väittääkin. Monilla meistä menee hyvin tai ainakin ”ihan kivasti”, joten vallitsevan olotilan muuttamiseen ei koeta olevan mitään tarvetta. Mukavuusalueella on kiva olla.

Muutos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi aika ajoin. Sen herättävät joko ulkoiset tekijät (esim. yt–neuvottelut työpaikalla tai haasteet ihmissuhteissa) tai sisäisen muutostarve. Alkaa hahmottua tarve tehdä asioiden nykytilalle jotain.

Muutoksen ajattelemisesta ja siitä puhumisesta on vielä pitkä matka tekoihin. Vanha espanjalainen sananlasku ”Häristä puhuminen on eri asia kuin areenalla oleminen” pitää hyvin paikkansa. Kutsun tekoja estäviä tekijöitä ryhtymisrajoitteiksi.

Ryhtymisrajoitteita aiheuttavat:

  • turvallisuuden tunteen puuttuminen
  • uuden oppimiseen liittyvä ahdistus (opinkohan minä?)
  • tuntemattoman pelko
  • pois oppimisen vaikeus

ja monet muut syyt. Jos on tottunut olemaan usein oikeassa, on hankalaa alkaa kysyä ja oppia keskustelemalla sekä kuuntelemalla muita. Jos on tottunut odottamaan ohjeita muilta, on hankalaa alkaa johtaa itseään ja omaa tekemistään aiempaa paremmin.

Uuden oppiminen ei aina ole mukavaa. Kun tehdään uusia asioita tai tuttuja asioita uudella tavalla niin aluksi ei osata. Se ärsyttää ja tuottaa epämukavuutta. Mukavuusalue ja epämukavuusalue ovat monenlaisissa valmennuksissa yleisesti käytettyjä käsitteitä. Niiden välissä on hankalasti ylitettävä ryhtymisrajoitteiden rämeikkö (kuva).

Rämeikölle ei ole helppoa pääsyä. Sen alkureunalla muutoksentekijää vaanivat jo aiemmin listattujen lisäksi vielä mm. vitkastelu ja alisuorittaminen, epämiellyttävien tehtävien välttely ja lykkääminen, epäonnistumisen ja onnistumisen pelko, itsensä puijaaminen ja ontuvat selitykset sekä edellisiä toistamalla syntyvä opittu avuttomuus.

Mene pidemmälle rämeikköön, sillä alun epämukavuus helpottaa aika nopeasti. Moni epävarmuus ja pelko hälvenevät kun rohkaistuu kohtaamaan ne. Kun jatkat sinnikkäästi uuden oppimista, huomaat jo muutamassa tunnissa oppineesi valtavasti uutta. Samalla oma mukavuusalue laajenee ja rämeikkö kutistuu.

Rohkeus lisääntyy tekemällä rohkeita tekoja.

Valmentures – valmennuksissa tarjoamme sinulle työkaluja muutokseen ja uuden oppimiseen. Kuljemme rämeikolle kanssasi. Joko mennään?

Pasi Juvonen

Lumihiekkaa

Pasi - päävalmentaja

Kevättalvinen pakkaspäivä ja ulkoiluhetki pienten lasten kanssa viime talvena saivat ajattelemaan millaisen elämän olen onnistunut itselle rakentamaan. Useita kysymyksiä hiipi mieleeni. Olenko onnistunut? Mitä onnistuminen minulle on? Ovatko perhe, työ ja vapaa-aika tasapainossa? Olenko onnellinen siihen mitä on? Mitä jos tilanteeni yllättäen muuttuisi? Haluanko olla tällaisessa tilanteessa 10 vuoden kuluttua?

Olen aina ollut vahvasti työorientoitunut ihminen ja siksi ensimmäisenä mieli nosti työhön liittyviä asioita, seassa joitakin onnistumisen kokemuksia. Kun jatkoin pohdintaa, huomasin että aika monet vahvat kokemukset liittyivät työhöni. Alkoi vahvasti tuntua siltä, että en ollut aiemmin halunnut tai kyennyt antamaan perheelle ja jouten ololle riittävästi aikaa. Ilmeisesti minulla oli tarve saavuttaa ammatillisesti jotain.

Jonkin aikaa matalissa mietteissä vellottuani päätin, että tälle asialle tehdään jotain alkaen heti. Arvelin muutoksen tekemisen vievän aikaa ja olevan vaikeaa, mutta silti se oli – ja on edelleen – huomattavasti vaikeampaa kuin osasin kuvitella. Vuosi 2016 meni kaikenlaisesta ”sälä ja roipe” – kategoriaan luokittelemistani työtehtävistä luopumiseen. Hyödynsin sinisen meren strategian luomisen työkaluja itseeni ja selkeytin tavoitteitani. Lisäksi otin käyttöön Lean – johtamismenetelmiin kuuluvan Kanban – taulun sähköisenä toteuttavan Trello -ohjelman.

Trellon avulla tein näkyväksi mitä työtehtäviä minulla oli, miten ne etenivät ja milloin niiden eteneminen pysähtyi odottamaan tietoa joltain muulta henkilöltä. Samalla opin siirtämään kaikki vähemmän tärkeiksi kokemani tehtävät ideoihin, eli tilaan jossa niihin voi palata kun on sopiva aika. Näin varmistin, että tärkeät tehtävät etenivät. Tämän työkalun avulla oman työni virtaus parani ja huomasin saaneeni tehtyä kaikki tärkeäksi kokemani työtehtävät jo ennen edellistä lomaa. Olin pitkästä aikaa oikeasti lomalla.

Pienempien asioiden pois siivoamisen jälkeen oli jäljellä vielä yksi suurempi päätös. Oli pakko valita kolmesta kiinnostavasta tehtäväkokonaisuudesta kaksi. Tällä valinnalla varmistin sen, ettei kalenteri täyty uudelleen työtehtävistä sen jälkeen, kun olin varmistanut itselleni aikaa tehdä hyvin sen mitä haluan tehdä. Päätös syntyi helmikuussa ja nyt elän edelleen päätökseen sopeutumisen aikaa.  Vielä aika ajoin tuntuu pahalta ja hyvältä yhtä aikaa. Tunnen käyväni vajaakierroksilla ja laiskottelevani, koska en anna koko ajan anna kaikkeani.

Toisesta näkökulmasta tarkasteltuna tämän tuskailun seurauksena olen jo muutama kuukausi sitten alkanut huomata olevani kotona paremmin läsnä kuin aiemmin. Nukun enemmän kuin aiemmin ja tarve päästä saunaan itsekseen tai ”eversti Sandelssin” kanssa rauhoittumaan on vähentynyt. Ymmärrys muutoksen keinoista ja siihen tarvittavasta sinnikkyydestä on samalla lisääntynyt. Syntyy kokemusta.

Lumihiekka on keskimmäisen tyttäreni 4 – vuotiaana minulle opettama käsite. Lumihiekka on sekoitus hiekkaa ja pakkaspäivänä sen seassa kiilteleviä lumi- ja jääkiteitä. Kun olosuhteet muuttuvat, niin lumi ja jää sulavat – hiekka jää jäljelle. Haluan elämääni enemmän hiekkaa ja siksi olen luopunut joistakin työelämäni kauniisti kimaltavista lumi- ja jääkiteistä. Hankin hyvää hiekkaa niiden tilalle.

Tässä mainittuja keinoja ja työkaluja valmennan myös muille Valmenturesin päävalmentajana.

Pasi Juvonen