Menestys 

Ilo ja suru, nauru ja itku sekä onnistuminen ja epäonnistuminen ovat pelottavan lähellä toisiaan. Jokaisella meistä on kokemuksia siitä, mitä onnistuminen vaatii. Aiheesta kertoo myös lukemattoman monet kirjat, elokuvat ja biisit. Ennen onnistumista on kuitenkin takana poikkeuksetta pitkä polku, jota menestyjät ovat kulkeneet.

Jukka Jalonen kirjassaan sanoo osuvasti, jokainen voi onnistua voittamaan mestaruuden kerran, mutta yritäpä pitää joukkue parhaiden joukossa useita vuosia.

Ravintolamaailmassa kaikkein tärkeimmän menestyksen saavat aikaan työtekijät, jokaista työvuoroa tulisi verrata esimerkiksi tennisotteluun. Annat parhaan osaamisesi jokaisessa kohtaamisessa. Osa tästä on kokemuksen tuomaa rutiinia, loppu taas kunnianhimoa, ammattietiikkaa ja ennen kaikkea halua voittaa päivittäin, asiakkaan silmissä.

Pitkäjänteistä työtä ja harjaantumista kohti mestaruutta on mielestäni helppo kuvata esimerkiksi vuorikiipeilyllä. Vuorelle matkatessa täytyy olla aikaa ja tottua aina vallitseviin olosuhteisiin. Pitää muistaa välillä pysähtyä ja tehdä järkeviä päätöksiä jatkon kannalta. Vuorelta alaspäin matka kuuluu taittaa myös samoja oppeja noudattaen hyödyntäen opittua. Jos sattuisitkin tipahtamaan suoraan huipulle, ovat keli ja selviytymisolosuhteet pidemmälle oleskelulle todennäköisesti haasteelliset.

Verkostoissamme on ihmisiä, jotka mielellään puhuvat asiaoista. On myös niitä ihmisiä, jotka puheen lisäksi vievät asiat maaliin ja siitä vielä eteenpäinkin. Jälkimmäisen kuvauksen kaltaiset osoittautuvat yleensä todellisiksi menestyjiksi. Tyhjillä lupauksilla, epäoikeudenmukaisuudella tai suuta soittamalla ei saa menestystä saati jatkuvuutta. Puheet ja teot kuuluisikin olla aina samalla viivalla, vastuu luo vapautta ja vapaus vastuuta.

Mitä hintaa me maksamme menestyksestä? Vai menestymmekö jonkun toisen kustannuksella. Mistä tiedät, että et ole vain keräämässä rusinoita pullista. Määrätietoinen pitkäjänteinen tekeminen sekä harjoittelu antavat hyvän pohjan onnistumisille.

Sana menestys on lähellä sanaa menetys. Menestyksen karheaa kääntöpuolta ajatellessa mietin, mitä olemme valmiita uhraamaan menestyksen toisessa vaakakupissa. Monelle se voi olla esimerkiksi terveyttä, kaipuuta, vähäistä unta tai ajanpuutetta läheisiltä. On hyvä muistaa miettiä ”miksi” teet mitä sitten teetkään. Jos ei tiedä minne on menossa, ei liene suurta väliä mitä kautta sinne sitten matkaa.

Valmentures-matkan aikana pääset pysähtymään ja pohtimaan millä tavoin voit itseä haastaa kohti tulevaa menestystä.

Toni Juvonen

Irti ryhtymisrajoitteista

Yläpuolella on sanapilvi tämän artikkelin sanoista. Omia sanapilviä voit tehdä osoitteessa http://www.wordle.net/

Olen mukavuudenhaluinen ihminen. Useimmat meistä ovat, vaikka joku saattaa muuta väittääkin. Monilla meistä menee hyvin tai ainakin ”ihan kivasti”, joten vallitsevan olotilan muuttamiseen ei koeta olevan mitään tarvetta. Mukavuusalueella on kiva olla.

Muutos tulee kuitenkin ajankohtaiseksi aika ajoin. Sen herättävät joko ulkoiset tekijät (esim. yt–neuvottelut työpaikalla tai haasteet ihmissuhteissa) tai sisäisen muutostarve. Alkaa hahmottua tarve tehdä asioiden nykytilalle jotain.

Muutoksen ajattelemisesta ja siitä puhumisesta on vielä pitkä matka tekoihin. Vanha espanjalainen sananlasku ”Häristä puhuminen on eri asia kuin areenalla oleminen” pitää hyvin paikkansa. Kutsun tekoja estäviä tekijöitä ryhtymisrajoitteiksi.

Ryhtymisrajoitteita aiheuttavat:

  • turvallisuuden tunteen puuttuminen
  • uuden oppimiseen liittyvä ahdistus (opinkohan minä?)
  • tuntemattoman pelko
  • pois oppimisen vaikeus

ja monet muut syyt. Jos on tottunut olemaan usein oikeassa, on hankalaa alkaa kysyä ja oppia keskustelemalla sekä kuuntelemalla muita. Jos on tottunut odottamaan ohjeita muilta, on hankalaa alkaa johtaa itseään ja omaa tekemistään aiempaa paremmin.

Uuden oppiminen ei aina ole mukavaa. Kun tehdään uusia asioita tai tuttuja asioita uudella tavalla niin aluksi ei osata. Se ärsyttää ja tuottaa epämukavuutta. Mukavuusalue ja epämukavuusalue ovat monenlaisissa valmennuksissa yleisesti käytettyjä käsitteitä. Niiden välissä on hankalasti ylitettävä ryhtymisrajoitteiden rämeikkö (kuva).

Rämeikölle ei ole helppoa pääsyä. Sen alkureunalla muutoksentekijää vaanivat jo aiemmin listattujen lisäksi vielä mm. vitkastelu ja alisuorittaminen, epämiellyttävien tehtävien välttely ja lykkääminen, epäonnistumisen ja onnistumisen pelko, itsensä puijaaminen ja ontuvat selitykset sekä edellisiä toistamalla syntyvä opittu avuttomuus.

Mene pidemmälle rämeikköön, sillä alun epämukavuus helpottaa aika nopeasti. Moni epävarmuus ja pelko hälvenevät kun rohkaistuu kohtaamaan ne. Kun jatkat sinnikkäästi uuden oppimista, huomaat jo muutamassa tunnissa oppineesi valtavasti uutta. Samalla oma mukavuusalue laajenee ja rämeikkö kutistuu.

Rohkeus lisääntyy tekemällä rohkeita tekoja.

Valmentures – valmennuksissa tarjoamme sinulle työkaluja muutokseen ja uuden oppimiseen. Kuljemme rämeikolle kanssasi. Joko mennään?

Pasi Juvonen