Kokeileva kehittäminen – luontainen ja hankala prosessi

Posted on Posted in Yleinen

Tarve kokeilevalle kehittämiselle syntyy nopeasti muuttuvasta liiketoimintaympäristöstä. Jos kehityksen alle olevaa tuotetta, palvelua, liiketoimintakonseptia tms. hierotaan liian kauan, käy usein niin että ns. momentum meni jo ohi tai sitten joku muu taho toteutti sen nopeammin. Lisäksi tavanomainen asiantuntijavetoinen kehitystyö on useissa tapauksissa osoittautunut liian hitaaksi ja liian vähän asiakasrajapinnassa tarjolla olevaa tietoa hyödyntäväksi toimintatavaksi.

Kokeileva kehittäminen on alkanut vähitellen yleistyä myös tutkimuksen lähestymistapana ja -prosessina, mistä kiitos mm. TEKES:n rohkeudelle kokeilla uudenlaisia lähestymistapoja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnassa.

Onko kokeilevassa kehittämissä kyse hypestä, huonosti suunnitellun naamioinnista uudella termillä vai jostain uudesta tavasta ajatella kehittämistä? Tässä muutama ajatus aiheesta ja höysteenä joitakin esimerkkejä millaisia kokeiluja voisit toteuttaa omassa työyhteisössäsi.

Tuttu tapa toimia – vieras tapa ajatella

Tekemisestä puhuminen ja tekeminen ovat aina olleet luontaista ihmisille. Tekemällä ja tekemisestä oppiminen ovat yleensä hoituneet epävirallisesti. Onnistumiset on jaettu tarinoissa ja epäonnistumia jaetaan yleensä harvemmin. Kun tekemällä oppimisesta on yritetty tehdä virallista (reflektio yksin tai ryhmässä), mielenkiinto siihen on vähentynyt. Kokeilevassa kehittämisessä on näiltä osin kyse monille jo tutuista asioista paketoituna kokonaisuudeksi.

Keskeneräisyyden sietämisen haaste

Kokeilevassa kehittämisessä ensimmäisissä kokeilussa haetaan yleensä palautetta vain muutamaan (2-4) asiaan. Tästä johtuen testattava asia on ensimmäisten kokeilujen aikana varsin keskeneräinen. Tämä tuottaa monille hankaluuden, sillä se vaatii usein uudenlaisten tunteiden käsittelyä. Vai miltä sinusta tuntuu ajatus laittaa täysin keskeneräinen tuotos tms. kommenteille? Ainakaan minulta se ei käy automaattisesti vaan vaatii tietoisen päätöksen. Kun saa palautetta, niin tekee mieli selitellä itselleen ”kyllä minä tämänkin olisin itse tiennyt.” Niin se suurella vaivalla hankittu asiantuntijuus huutelee, vaikka sen yrittää tietoisesti vaientaa pois uuden oppimisen tieltä.

Kokeileva kehittäminen on prosessi

Kokeilevassa kehittämisessä lähdetään liikkeelle käytössä olevalla osaamisella ja resursseilla eli hyödynnetään sitä mitä on valmiina saatavilla. Tavoitteena on idean nopea konkretisointi, luonnoksen, konseptin tai proton luominen, ja / tai ratkaisuajatuksen kokeileminen heti käytännössä. Kun kokeilun avulla on saatu empiiristä tietoa, se hyödynnetään ja sen perusteella suunnitellaan seuraava (yleensä parempi) versio ennen seuraavaa kokeilua. Kokeilevan kehittämisen vaiheet on esitetty kuvassa 1.

Kuva 1. Kokeilevan kehittämisen prosessi

Kokeilusuunnitelma

Kokeiluja varten on hyvä laatia kokeilusuunnitelma tai googlata pohjalle joku aiemmin tehty kokeilusuunnitelman versio. Kuvan 1 pohjalta voi tuunata itselleen mieleisiä kysymyksiä. Usein kokeilun käynnistämisen tiellä on joukko ryhtymisrajoitteita (tekosyitä, epäluuloa, huolta epäonnistumisesta, yms.), joten on hyvä myös miettiä ensimmäiset konkreettiset askeleet, joilla kokeilu käynnistetään. Nämä pienet konkreettiset askeleet usein kaikkein vaikeimmat. Sitten kun päästy liikkeelle, niin on jo helpompaa.

Kokeilun jälkeen

Kokeilun jälkeen opittua pohdittaessa voi käyttää esimerkiksi seuraavia apukysymyksiä:

  1. Päästiinkö tavoitteisiin? (Miksi? / Miksi ei?)
  2. Mitkä asiat onnistuivat?
  3. Mihin jäi kehitettävää?
  4. Mitkä olivat keskeiset opit?
  5. Miten opitut asiat huomioidaan seuraavassa kokeilussa?

Jokaisesta kokeilusta tulee oppia seuraavia kokeiluja varten.

Johtajuutta tarvitaan

Kokeilevan kehittämisen edistämisessä tarvitaan johtajuutta, aivan kuten kaikessa muussakin muutoksessa. Jos aiemmin ei ole kokeiltu, niin uusi toimintatapa harvemmin syntyy itsestään. Rohkeus kokeiluihin kuitenkin kasvaa, kun aletaan tehdä rohkeita tekoja. Kun haluat edistää rohkeutta työyhteisössäsi, näytä itse esimerkkiä toimimalla rohkeasti jossain asiassa. Usein pienetkin onnistumiset inspiroivat lisää kokeiluhalukkuutta. Kun uudesta toimintatavasta kiinnostuneita ilmaantuu, tarjoa apua alkuun pääsemisessä.

Ole sinnikäs

Uutta toimintakulttuuria ei synny yhdellä tai kahdella kokeilulla. Tarvitaan runsaasti toistoja, jotta toimintatavat alkavat muuttua. Kokeilukulttuurin luominen vaatii kehittäjiltä sitkeyttä ja epäonnistumisten hyväksymistä. Ennen kaikkea vaaditaan johtajuutta, koska harvemmin asiat onnistuvat heti ja silloin esimerkin näyttäminen ja tehtävässä kiinni pysyminen inspiroi toisia ihmisiä toimimaan samoin.

Seitsemän tilannetta milloin kannattaa hyödyntää kokeilevaa kehittämistä

  1. Kun kehitetään radikaaleja innovaatioita (suurin osa innovaatioista on inkrementaaleja eli pieniä parannuksia)
  2. Monimutkaisten järjestelmien kehittämisessä, erityisesti silloin kun ihmisten käyttäytyminen on ratkaisevassa roolissa tavoitteiden saavuttamisessa
  3. Palveluliiketoiminnan kehittämisessä, jossa uusia tuotteita ja palveluja kehitetään yhdessä asiakkaiden ja loppukäyttäjien kanssa
  4. Uuden liiketoimintamallin testaaminen (paikalliset kokeilut, yhden segmentin kokeilut, …)
  5. Kun halutaan muuttaa kankeaksi käynyttä tapaa kehittää nostamalla toiminnan tempoa uusilla menetelmillä
  6. Kun halutaan uudistaa koulutusta ja / tai tutkimusta (lean – ajattelu, nopea ja / tai suora palaute asiakkailta)
  7. Kun halutaan lisätä uusien innovaattoreiden määrää

Esimerkkejä kokeilevan kehittämisen hyödyntämisestä

Kokosin tähän muutaman erilaisen esimerkin, joilla pääset liikkeelle kun haluat kokeilla. Esimerkit liittyvät itsensä johtamiseen, viestintään (dialogin lisääminen), ja uudenlaisten toimintapojen käyttöönottoon

  • Aloita kaksi rinnakkaista some – kampanjaa ja vertaa niiden tavoitteiden toteutumista (konversiota). Aloita myöhemmin paremmin pärjänneen rinnalle uusi kampanja ja jatka seurantaa
  • Kokeile uutta arvolupausta rajatussa markkinassa. Hyödynnä opit ja kokeile parannettuna uudelleen toisessa rajatussa markkinassa.
  • Seuratkaa työporukassa kahden viikon ajan mihin työaika kuluu. Keskustelkaa tuloksista ja muutostarpeista / -toiveista.
  • Ideointikokoukseen tullessaan koko tiimi kokoaa kaikki kannettavat, tabletit, puhelimet tms. älylaiteparkkiin kokouksen ajaksi ja harjoittelee älylaitteiden käytön sijaan toisilta oppimista.
  • Tämä on edelliseen liittyvä kokeilu. Apukysymys kokouksen käynnistämiseksi voisi olla vaikka: ”Mitä lähiaikoina oppimastasi haluaisit jakaa kanssamme?”
  • Edelleen, luodaan yhdessä jotain uutta tietoa tunnissa hyödyntämällä älylaitteita. Laitetaan tieto jakoon keskustelemalla toinen tunti.
  • Avaa uusi (some)kanava markkinointiviestintään ja kerro avoimesti että ”opettelemme tämän kanavan käyttöä vähitellen ja kerromme avoimesti oppimisen aikana sattuneista onnistumisista, mokista ja niistä saaduista opeista.”

Kokeilemaan ja oppimimaan

Kun haluat tutustua kokeilevaan kehittämiseen enemmän, suosittelen tutustumista tekstin lopun linkkeihin. Voin luvata, että kokeilevasti kehittämällä opit aiempaa enemmän. Alussa voi tulla joitakin huteja, mutta onnistuminen todennäköisesti lisääntyy myös. Samalla opit varmasti itsestäsi uutta.

Pasi - päävalmentaja
Valmentures päävalmentaja

Saa kokeilla!

Mieltäni inspiroineita aineistoja:

TEM tuottama raportti kokeilevasta kehittämisestä

Näin bisnesenkeli tunnistaa startup -menestyjän

Nathan Furrin ja Jeff Dyerin ajatuksia aiheesta ja aiheen liepeiltä

Michael Schragen ”Serious Play” kirjan aineistoa PDF – tiedostona

Tämä teksti on kirjoitettu kokeilevasti kehittäen. Kysyin tekstin neljään eri luonnokseen palautetta 12 henkilöltä ja sain vastauksia yhteensä 8. Saamieni kommenttien perusteella tein tekstiin 17 muutosta, joista yksi oli uudelleenotsikointi. Tämä on tekstin yhdestoista versio. Kiitos kaikille tekstiä kommentoineille! Kommentit ja palaute ovat edelleen tervetulleita.

Pasi Juvonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *