Missä fiiliksissä töihin loman jälkeen?

Lomilta palaavat huokailevat usein töihinpaluun ahdistavuudesta. Itse olen useasti ajatellut, kuinka onnekas olen työurani eri vaiheissa ollut, sillä lomalta töihin palaaminen ei ole koskaan ollut epämieluisaa. Loma, lyhyt taikka pidempi, on tullut päätökseensä ja minulla on jo tehtäviä, joiden kimppuun haluan päästä innokkaana oppimaan uutta ja aikaansaamaan.

Suomalaisilla on kansainvälisesti vertailtuna keskivertoa enemmän vuosilomaa. Esimerkiksi ystäväni Yhdysvalloissa nauttivat kahden viikon kesäloman. Toisaalta pitkäkään kesäloma ei auta, jos lomat sekä vapaa-aika eivät riitä työstä palautumiseen. Loman jälkeisen rytminmuutoksen tuntuu kuulua, se on inhimillistä. Muu lomalta palaamiseen liittyvä ahdistus liittyy monella meistä enemmän itse työkuormasta selviytymiseen.

Työterveyslaitos puhuu ”työn imusta”, joka tarkoittaa myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imun vaikutuksesta töihin lähteminen on helppoa, henkilö on tarmokas ja haluaa ponnistella työtehtäviensä eteen, vaikka ne eivät aina olisikaan helppoja tai mieluisia. Työ myös koetaan merkitykselliseksi ja inspiroivaksi, jolloin on helppoa omistautua työn haasteille. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan kaksi kolmesta suomalaisesta työntekijästä kokee tarmokkuutta, omistautumista ja uppotumista vähintään kerran viikossa.

Työn imua kokevat työntekijät ovat luonnollisesti sitoutuneita työhönsä ja myös onnistuvat tartuttamaan samaa tunnetta työkavereihinsa. Ihmisen elämässä työssä käytetty aika on hyvinkin iso, joten työn vaikutus koettuun elämän laatuun ja ihmisen onnellisuuteen on merkityksellinen.

Kuinka sitten työn imua voisi edistää? Vastaukset lienevät monille hyvin tuttuja ajatuskulkuja esimerkiksi työtehtävien sisällöstä ja palkitsevuudesta, koetuista vaikutusmahdollisuuksista ja vastuunjaon selkeydestä työpaikalla. Näihin vaikuttavat toki organisaatioon liittyvät asiat, toimintatavat ja kulttuuri sekä esimiestoiminta. Entä onko jotain, mitä itse voisin tehdä löytääkseni työn imun?

Lomalta palanneena ja levänneenä tätäkin jaksaa miettiä paremmin.
Tutustu työkaluihin valmentures.fi/tyokaluja

Anu Kurvinen

”Kiitos ei oo kirosana”

(Kuva: Elina Kellman)

Kesälomakauden alkaessa tartun meille pidättyväisille suomalaisille ehkä vaikeasti luonnistuvaan taitoon – kiittämiseen. Hyvin tuttu on tuo tunne, että kesäloman lähestyessä työn vauhti ja kiire vain lisääntyvät. Venytään äärisuorituksiin ja yritetään tehdä parhaamme, jotta voisimme ansaitusti jäädä lomille ja hengähtää. Työntekijöillä, mutta myös esimiehinä toimivilla tilanne on aivan sama.

Esimies ei ehdi ajatella tai tule ajatelleeksi, kuinka paljon merkitsee tuo yksi pieni sana ”kiitos” sillä hetkellä, kun olet paiskinut töitä yhteisten tulosten eteen koko pitkän talven. Kiitos vapauttaa, se tuo helpotuksen, sillä yhdellä pienellä sanalla voi antaa palautteen, joka kertoo, että juuri sinun työpanostasi on tarvittu ja että olet merkityksellinen tälle työyhteisölle.

Tämän päivän johtajat ja alaiset saattavat työskennellä hajallaan ja kaukana toisistaan. Kun emme säännöllisesti tapaa ja olemme yhteydessä vain muodollisin välinein, Skype-agendan, puhelimen taikka sähköpostin kautta, emme kohtaa ohimennen tai näe pomon kehonkieltä. Tällaisessa tilanteessa on erityisen tärkeää, että kiittäminen on tietoisesti osa muutoin aikataulutettua kanssakäymistä.

Parhaissa työpaikoissa kiitoksen jakaminen on tietoista ja se pyritään maksimoimaan. Noissa työpaikoissa etsitään yhdessä tilaisuuksia kiittää ja kiitosta jaetaan suurimmalle osalle henkilöstöä. Perustellusti tapahtuva kiittäminen vahvistaa yrityksessä toivottua toimintaa ja on hyvin kustannustehokas keino kannustaa sekä vahvistaa yhteisiä pelisääntöjä. Oikeudenmukaisuuteen perustuva kiittäminen kantaa hedelmää ja vahvistaa työntekijän motivaatiota. Pomon on tärkeää oikeasti kohdentaa kiitoksensa ja oltava aidosti läsnä kiitoksessa. Persoonaton tusinalahja tuskin yksistään lämmittää yhtä paljon, kuin henkilökohtaisesti ja ehkä samalla myös julkisesti annettu tunnustus hyvästä työsuorituksesta tai tavoitteen saavuttamisesta. Kiitosten saaja osaa tunnistaa kyllä aidon kiitoksen!

Kun esimiehet rohkaisevat kiitosten antamiseen, on alaisten helppo myös antaa kollegoilleen kiitosta ja kohottaa näin työpaikan yhteishenkeä. Paras arvo kiittämisessä nähdään jo siinä, että kiitoksen saaja näkee itsensä ja tekemisensä arvokkaana. ”Kiitos” – opetellaan tuo pieni sana, sillä tiedämme kaikki, että se kaikuu korvissa kauan.

Anu Kurvinen

Miten ylittää asiakkaan odotukset?

Sain henkilökohtaisen kokemuksen odotusten ylittymisestä asioidessani urheiluliikkeessä. Lahjaksi ostettu salibandymaila ei ollut pelaajan toiveiden mukainen, joten palasin liikkeeseen vaihtamaan sen.

Valitettavasti en enää löytänyt ostoskuittia. Ensimmäinen kohtaamani myyjä kertoi ystävällisesti, ettei vaihto onnistu ilman kuittia, vaan ainoa ratkaisu muokata mailaa mieleiseksi on ostaa mailaan uusi lapa. Pohdin asiaa hetken, mutta tämä ei mielestäni ollut vaihtoehto. Kassalle tuli muita asiakkaita ja myyjä käänsi asiani toisen paikalle tulleen asiakaspalvelijan puoleen. Hän kertoi oitis, että jos muistaisin ostosumman sekä päivämäärän, jolloin ostos on tehty, niin kuitin etsiminen onnistuu helposti kassajärjestelmästä. Ja sehän onnistui.

Asiakaspalvelija joutui tekemään muutaman haun kassajärjestelmässä löytääkseen kuitin, mutta se ei ollut hänelle ongelma. Hän oli valmis asiakkaan eteen tekemään tämän. Maila saatiin vaihdettua – vieläpä 20 euroa kalliimpaan versioon.

Olin hyvin onnellinen asiakas, sillä odotukseni olivat ylittyneet ja ajattelin, että tämän kaupungin paikallisen liikkeen työntekijällä oli todellista pelisilmää. Hän tiesi, että kilpailu on kiristymässä. Hienolla asiakaspalvelulla varmistettiin, että he saavat minut palaamaan asiakkaana takaisin juuri tähän liikkeeseen.

Jäin miettimään kokemaani ja sitä, kuinka harvinaista tällainen kokemus nykyisin on. Entä, kuinka vaikeaa on yrityksen toimintaa suunniteltaessa luoda tuo ylivertainen asiakaskokemus? Monet meistä ovat omissa työrooleissamme asiakaspalvelijoita – vaikka toisen osaston kollegaa auttaessamme.

Mikä voisi olla ylivertainen asiakaskokemus sinun yrityksessäsi? Mitä voit omassa työssäsi tehdä asiakaskokemuksen parantamiseksi? Kuinka sinä voit tänään vaikuttaa asiakaskokemukseen?

Anu Kurvinen